Äiti ja Ura -tapahtumat jatkuvat syksyllä

Keväällä alkaneet ja huikean suosion saaneet Äiti ja ura -tapahtumat jatkuvat syksyllä uusin aihein. Tapahtumat keskittyvät äitien ammattitaidon kehittämiseen vaihtelevin teemoin, ja arjen helpottamiseksi lapset ovat tervetulleita kaikkiin tilaisuuksiin.

9.8. Johtaminen
6.9. Yrittäjyys
11.10. Verkostot ja vertaisoppiminen
8.11. Neuvottelutaidot
13.12. Vakuuttava esiintyminen

Liity Facebookissa ryhmään Äiti ja ura saadaksesi lisätietoja!

Johto -seminaari Verkatehtaalla 5.9.2013

Hämeenlinnan Nuorkauppakamari ja Hämeen Yrittäjät järjestävät syyskuussa torstaina 5.9.2013 Hämeenlinnan Verkatehtaalla business-seminaarin teemalla Johto – Leadership.

Korkean profiilin taloustapahtumassa kuullaan nimekkäitä liiketoiminnan ja yhteiskunnan vaikuttajia sekä useita paikallisia johtajia. Mukana ovat mm. Henkka Hyppönen, Pekka Pohjakallio ja monia muita. Lue lisää puhujista tästä.

Seminaarin tarkoituksena on auttaa ja kannustaa Hämeen alueen yrityksiä kehittämään johtamistaan, löytämään uusia tapoja toimia ja rakentamaan voittajatiimiejä. Pyrimme tuomaan uusia ajatuksia ja työkaluja johtamiseen, tarjota uusia verkostoja osallistujille ja pönkittää yhteistä yrittäjähenkeä.

Johto - Leadership 2013 - seminaariohjelma

Ilmoittaudu Johtoon!

Tuottava Idea -kilpailun suojelijan tervehdys

Suomi tarvitsee yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta

Tuottava Idea -kilpailun suojelija Jyri Häkämies

Yrittäjyyshengen ja yrittämisen edistäminen on avainasemassa luotaessa työpaikkoja ja parannettaessa Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua. Menestyäkseen yritykset tarvitsevat toimintaa tukevan, vakaan ja ennustettavissa olevan toimintaympäristön. Tämä on valtiovallan tehtävä. Muutoksiin ja markkinoiden haasteisiin on kyettävä vastaamaan nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Yrityksiltä vaaditaan osaamista, luovuutta, innovatiivisuutta sekä herkkyyttä.

Luovuus nousee yksilöiden henkisestä liikkuvuudesta ja ajattelun avaruudesta. Elin- ja toimintaympäristön monimuotoisuus ja joustavuus mahdollistavat sen toteutumisen. Halu toimia vapaasti ja ottaa riskejä siivittää luovuutta. Innovatiivisuus on kykyä ja uskallusta viedä luovat ideat yrityksissä uusiksi tuotteiksi, palveluiksi tai käytännöiksi. Nykyisessä innovaatiotoiminnassa asiakkaiden tarpeet ja luovat ideat jalostetaan yhdistelemällä erilaista osaamista. Usein käyttäjä tarvitaan mukaan luomaan innovaatioita. Luovuuden maailma on rajaton, mutta luovuuteen liittyvä riskinotto koetaan yrityksissä konkreettisesti.

Suomen yrityksistä 99,8 prosenttia on pieniä tai keskisuuria, joille kansainvälistyminen on taloudellinen ja henkinen haaste. Tuotteen tai palvelun tulee olla valmis siten, että se tuottaa käyttäjälleen lisäarvoa. Jotta tuotteet tai palvelut saadaan kansainvälisille markkinoille, yrittäjän liiketoimintaosaamisen on oltava kunnossa. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia sekä sosiaalinen media kuuluvat kansainvälistyvän yrityksen työkalupakkiin. Suomi on kansainvälistynyt myös niin, että täällä on kansainvälistä kilpailua. Puhtaasti kansallista ja paikallista toimintaa on entistä vähemmän, mutta sitäkin on.

Yrittäjän ei tarvitse olla ongelmineen yksin. Verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa on hyödyllistä ja antoisaa. Suomessa on lukuisia julkisia, aatteellisia ja yksityisiä yrityspalveluja, jotka tarjoavat neuvontaa, koulutusta sekä kehittämis- ja rahoituspalveluja. Tutkimuksella on osoitettu, että apua halunneet ja palveluja käyttäneet yritykset ovat menestyneet paremmin kuin muut myös kansainvälistymispyrkimyksissään. Sananlasku kysyvä ei tieltä eksy pätee yhä.

Suomi tarvitsee menestyviä yrittäjiä. Uusien yritysten syntyminen ja toimivien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen ovat Jyrki Kataisen hallituksen keskeisiä tavoitteita. Hallitus päätti maaliskuussa 2012 täydentää Suomen julkisen innovaatiorahoituksen välineistöä tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimella. Sen avulla yritys saa yhteisöverosta verohyvityksen, joka riippuu yrityksen tutkimus- ja kehityshenkilöstön palkkakustannuksista. Yksityistä riskirahoitusta lisätään siten, että listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettamaa nostetaan määräajaksi viiteenkymmeneen prosenttiin.

Tuottava idea -kilpailu korostaa yrittäjyyden ja innovatiivisen toiminnan merkitystä yhteiskunnassa. Tämä on juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee.

Toivotan menestystä vuoden 2012 Tuottava Idea -kilpailulle.

Jyri Häkämies
Elinkeinoministeri
Työ- ja elinkeinoministeriö

Toyotan tapaan tutustumassa

Tammikuussa 2012 pääsin toteuttamaan ikiaikaisen unelmani: pääsin käymään Japanissa! Koska isäntäpariskuntani halusi tehdä reissustani ikimuistoisen, he järjestivät myös toisen haaveeni: mahdollisuuden päästä käymään Toyotan tehtaalla!

On aivan eri asia lukea Toyotan tavasta toimia, kuin nähdä se omin silmin. Koska Toyota on vaikuttanut vahvasti koko tapaani ajatella liiketoimintaa ja johtamista, haluan jakaa heidän tapansa toimia.

Toyota Motor Company perustettiin vuonna 1937. Vuonna 2010 se oli maailman suurin autonvalmistaja kappalemäärissä mitattuna. Toyota ei ole paras siksi, että sillä on maailman paras tuotantojärjestelmä. Toyota on paras siksi, että sillä on maailman paras työkulttuuri, minkä seurauksena sillä on maailman paras tuotantojärjestelmä. Monet yritykset ovat kopioineet Toyotan tuotantojärjestelmää (TPS), mutta kukaan ei ole päässyt samalle tasolle. Pelkkä tuotantojärjestelmä ilman oikeaa yrityskulttuuria on kuin auto ilman osaavaa kuljettajaa.

Kun Toyota Motor Company toisen maailmansodan jälkeen pääsi kunnolla aloittamaan toimintaansa, sen kilpailijat olivat massiiviset Ford ja General Motors. Suurtuotanto oli sen hetken trendi, eikä pienellä Toyotalla ollut mitään mahdollisuuksia kilpailla sillä saralla. Niinpä Toyota päätti keskittyä tehostamaan toimintaansa muilla tavoin.

Toyota on hyvin standardoitu yritys. Kaikki työvaiheet tehdään vain yhdellä tavalla, parhaalla. Vastaavasti työntekijöillä on aina mahdollisuus jättää aloitteita prosessin kehittämiseksi entisestään. Toyotassa ollaan sitä mieltä, että standardoitu työ toimii kuin ankkuri; se nostaa tehokkuuden tietylle tasolle, jolla se pysyy ja ehkäisee näin vaihteluita. Vastaavasti standardoitua työtä on helppo seurata, sillä yhdellä vilkaisulla on mahdollisuus nähdä, toimiiko kaikki kuten pitää. Jos jokin menee pieleen, ensimmäisenä tutkitaan, toteutettiinko työohjeita. Jos toteutettiin, kyseessä on heti oppimismahdollisuus järjestelmän kehittämiseksi entisestään.

Toyotan työkulttuurin keskeisin osa on ”kaizen”. Kaizen tarkoittaa jatkuvaa kehittämistä. Toyotan tapauksessa se tarkoittaa arvoa lisäämättömien vaiheiden poistamista prosessista. Jos esimerkiksi jossain prosessissa työntekijän täytyisi hakea osa, kurottaa työkalua ja kiinnittää osa, ainoastaan osan kiinnittäminen tuottaa arvoa prosessille. Hakeminen ja kurottaminen ovat hukkaa. Jos Toyota keksii keinon säästää sekunti, he ottavat sen käyttöön. TPS:n kehittämisen avainhenkilön, edesmenneen Taiichi Ohnon mukaan kaikki hukka johtuu ylituotannosta. Siksi Toyotan tärkeimpiä toimintatapoja on just-in-time.

Just-in-time merkitsee, että Toyota pyrkii minimoimaan varastonsa. Osat tulevat tuotantolinjalle juuri sillä hetkellä kun niitä tarvitaan, ei ennemmin eikä myöhemmin. Ohno vertasi varastoa lampeen, joka on täynnä vettä. Kun varasto vähenee (lammen vedenpinta laskee), karikot tulevat esiin ja niille on pakko tehdä jotain. Tämä tehostaa prosessia entisestään. Ei yksinkertaisesti ole mahdollista olla välittämättä prosessissa piilevistä karikoista, eli tehottomuudesta, jonka liika varasto kätkee.

Standardista poikkeavien tilanteiden varalta Toyotalla on ”andon”-järjestelmä. Kun kuka tahansa työntekijä huomaa jotain standardista poikkeavaa, hänen velvollisuutensa on heti vetää hätänarusta. Tämän seurauksena katossa roikkuvassa andon-taulussa syttyy lamppu sen vaiheen kohdalle, missä ongelma on. Tiiminvetäjä tulee silloin paikalle ja tarkastaa tilanteen. Jos ongelma voidaan korjata ennen kuin auto ehtii seuraavaan vaiheeseen, toiminta jatkuu normaalisti. Jos ei, koko linjasto pysähtyy ja kaikilla on velvollisuus auttaa korjaamisessa. Tiiminvetäjien tehtävä on keskeinen, sillä he kehittävät järjestelmää jatkuvasti tunnistamalla ja ratkaisemalla pikkuvikoja, ettei niitä jatkossa tapahtuisi. Toyotan tuotantojärjestelmä siis paranee päivä päivältä!

Omalta kannaltani on ironista, että Toyota keksi just-in-time varastomallinsa tarkkailemalla Yhdysvaltalaisten supermarkettien toimintaa. Kun tavarat hyllyllä vähenivät, kauppa tilasi yhden myyntierän kerrallaan lisää täydentääkseen varastoaan. Vastaavasti olen oppinut Toyotalta paljon tapoja, joita voi soveltaa hypermarketin prosesseihin. Toiminnot ovat erilaiset, mutta Toyotan filosofiaan perehtymällä sitä on helppo soveltaa mihin tahansa.

Kutsunkin kaikki vierailulle K-Citymarket Hämeensaareen Nuorkauppakamariviikolla 14.2., jossa kerron käytännössä, miten Toyotan filosofiaa voi soveltaa täysin erilaiselle alalle!

Juha Ketola
Yksilö- ja koulutustoiminnasta vastaava (IND)
Hämeenlinnan Nuorkauppakamari


Ohnon ympyrä

Taiichi Ohnolla oli tapana opettaa nuorempia johtajia Toyotan tavoille piirtämällä tehtaan lattiaan, työpisteen lähelle ympyrä. Nuorempi johtaja pistettiin ympyrään ja hänelle annettiin kynä ja paperia. Hänen tehtävänsä oli seisoa ympyrässä ja kirjoittaa ylös kaikki mitä näki. Jos johtaja ei ollut kirjannut tarpeeksi, Ohno käski hänen jatkaa tarkkailua. Tämä periaate tunnetaan nimellä ”Genchi Genbutsu”, eli ”mene itse paikan päälle, ymmärtääksesi täydellisesti tilanteen”.

Seitsemän hukkaa (Taiichi Ohnon mukaan)

  1. Ylituotanto. Tuotetaan enemmän tuotteita kuin prosessi tai asiakkaat tarvitsevat. Syntyy varastoa. Ohnon mukaan ylituotanto aiheuttaa kaiken muun hukan.
  2. Odottaminen. Koneet, ihmiset, osat seisovat tyhjän panttina. Ohnon mukaan osat ovat yhtä kärsimättömiä kuin ihmiset, ne eivät pidä odottamisesta vaan haluavat nopeasti eteenpäin.
  3. Kuljetus. Tavaroiden siirtäminen ei tuota mitään arvoa, siksi se on hukkaa. Siirtäminen voi myös vahingoittaa tavaroita.
  4. Varastointi. Tavaraa on varastossa enemmän kuin ehdottoman minimin verran.
  5. Turha liike. Kaikki ylimääräinen ihmisten liikkuminen on hukkaa.
  6. Viat. Virheelliset tuotteet. Toyota haluaa aina tehdä kerralla oikein, sillä jälkikäteen korjaaminen on kallista.
  7. Ylimääräinen prosessointi. ”Liian hienon” tuloksen tekeminen tai koneen käyttäminen, kun vähempikin riittäisi.

”Emme yritä juosta nopeammin, vaan päätämme kävellä lyhyemmän matkan.”
-Taiichi Ohno